Koko elämän kauneus 

sai alkunsa,

kun katseesi kohtasi katseeni.

Laski aurinko säteensä

maahan asti,

silasi kaiken kauniiksi kullallaan.

Helähti soimaan 

lintujen kuoro,

olitko kuullut kauniinpaa?

Muutti taivaalla

tähdet muotoaan,

kirjoivat nimesi pimeään.

Suuteli kuu

pilvet palaviksi,

vaihtoi yö ja päivä

paikkaansa.

Älä luule,

että tästä paluuta on,

tämä hulluus on 

käytävä loppuun asti.

Ja joskus jos kaikki katoaa

tulee mysrky ja sade joka hajoittaa,

älä silloin kadu, älä unohda

vaan anna muistojan lohduttaa.

SK (Suvi Kuula)